perjantai 9. syyskuuta 2011

Kun positiivisuuskaan ei auta...

....tai se on loppu, eikä varaston täydennystä ole viikkoihin näkyvissä...

Muistatteko tämän?   >  Klikkaa minua   <  Aikalailla täsmälleen vuosi sitten olin samassa tilassa kuin  nyt. Nyt vain tilanne on pahempi, jos vaan mahdollista.  Yritän kertoa koko tarinan, jos jaksan.

Ennen kuin muutin kyseiseen asuntoon, täällä oli ollut vesivahinko samassa kohtaa kuin vuosi sitten 2010 ja nyt jälleen 2011.
Asunnossani oli alusta saakka omituinen ummehtunut haju, luulin sen olevan lian haju ja pesin ja jynssäsin asuntoani vimmalla. Jossain vaiheessa kait turruin hajuun? Opettelin elämään sen kanssa, pidin parvekkeen ovea auki, tuuletin, nukuin ovi auki. Asiasta tuli osa arkea, ei olisi saanut tulla, mutta tuli kuitenkin. Totuin siihen.

Kun viime vuonna asunnossani oli vesivahinko, otin asian puheeksi isännöitsijän ja kosteusmittaajan kanssa. He kumpikin tuumivat että olohuoneen muovimatto on joskus kastunut ja haju tulee siitä. Pohdin samaa itsekin. Missään vaiheessa EI ehdotettu maton vaihtoa. Soitin kuitenkin silloinkin terveystarkastajalle, joka oli varsin nihkeä, enkä saanut sieltä minkäänlaista apua tilanteeseeni. Luovuin taistelusta, kärsin remontin aiheuttaman haitan.

Nyt en enää jaksa, en sitten millään. Tilanne on huomattavasti pahempi kuin viime vuonna. Silloin korjaustoimet käynnistettiin välittömästi, ilman viivytyksiä. Nyt asia mennyt näin...(kun luin viime vuoden vesivahingosta, huomasin ettei sekään aivan kivuttomasti mennyt, mutta paljon paremmin!)

Huomasin vesivahingon 1.9 torstai-iltana. Soitin välittömästi huoltoon josta asiallinen huoltomies tuli paikalle ja totesi vahingon olemassaolon.

2.9 perjantaina soitin asiasta isännöitsijälle joka kertoi tilanneensa katonkorjaajan maanantaille, eli 5.9.
Maanantai tuli, korjaaja ei. Onneksi siinä oli muutama sateeton päivä, joten tulva ei päässyt syntymään.
Pyysin myös isännöitsijää ottamaan selvää mun mahdollisuuksista päästä pois tästä ja muuttaa alakerran tyhjillään olevaan asuntoon. Lupasi yrittää vaihtoa, jäin siis taas odottavalle kannalle.

6.9 tiistaina alkoi sateet, ja vesivahinko vain paheni, mutta pysyi jotenkin hallinnassa. Olin maltillinen ja odottelin sitä korjaajaa. Lopulta maltti loppui kun valuminen vaatekomerossa oli jatkuvaa ja yritin tavoittaa isännöitsijää puhelimitse torstaina 8.9, en saanut häntä kiinni ja jonnekin oli asiasta pakko ilmoittaa! Soitin siis huoltoon ja yritin sitä kautta...Sieltä huoltomies soittaa mulle ja kertoo että ei voi asialle mitään, kun hänkään ei saa isännöitsijää kiinni! Lopulta hän sai kiinni ja kertoi isännöitsijän istuskelleen kyseisen katonkorjaajan kanssa kahvilla juuri sillä hetkellä, ja tieto katosta meni sitten perille.
Siitä puolen tunnin kuluessa kuulin kolinaa katolta, tiesin sen katonkorjaajan siis olevan paikalla.

Meni toinen puolituntinen ja isänöitsijä soittaa mulle, että sieltä ei löytynyt reikää, taaskaan. Sanoin viime vuonna vian olleen kattokaivon tiivisteessä, isännöitsijä muisteli samoin. (tämä on se sama hyyppä joka viime vuonna mittasi kosteuden vaatekomerosta ja vesi valui noroina seinää pitkin ja hän tönki anturaa seinään ja totesi laitetta tuijotettuaan "Juu, Märkä se on")

Nyt pohti että täytyy varmaan vaihtaa koko kaivo, totesin että niin varmaankin? Haloo???
Sanoin jälleen tästä asunnon hajusta, mietti sen johtuvan joskus kastuneesta muovimatosta lattialla. No niinpä! Mutta eikö sitä voisi vaihtaa? - "no sepä olisi helppoa kun te asutte siinä", oli vastaus. Siis voi ei ja kaikki manaukset perään!  Yritin vielä selittää kuinka iso haitta hajusta on, että yskittää, hankaluuksia hengittää, pakko pitää parvekkeen ovea auki, myös yöllä ja sitten jäädytään. Sanoin myös että muistiko hän kysyä sitä mun muuttoa alakerran tyhjillään olevaan asuntoon? Vastasi jotenkin epämääräisesti -"en nyt muista mitä vastattiin", eli suomeksi, ei ollut muistanut. Pyysin kysymään uudelleen, asia on oikeasti tärkeä ja kiireellinen! Lupasi kysyä. Juuh, en jaksa enää uskoa.

Tänään aamulla 9.9 kun heräsin, haisi taas märkä sementti (alkovissa) ja menin heti kurkistamaan vaatekomeroon, ja voi ei! Se suorastaan tirsui vettä! Kaikki oli aivan märkää, runsas pyyhemääräkään ei enää pitänyt vettä asioissa.

Kirjoitin sitten isännöitsijälle sähköpostia, en enää jaksanut alkaa vääntää sen yksinkertaisuuden kanssa puhelimessa. Ajattelin myös, että jää mustaa valkoiselle asioista ja lupauksista jne..liitin mukaan kuvat tämänhetkisestä tilanteesta. Tuli automaattinen vastaus, jossa ilmoittaa olevansa lomalla 15.9 saakka. Itku pääsi ja armoton väsy iski.

No, sisuunnuin kuitenkin ja kirjoitin toiselle isännöitsijälle, joka tuura tätä uunoa hänen lomansa aikana.
Käänsin sen saman viestin kokonaisuudessaan, ja lisäsin vielä puhelinkeskustelujen sisällön viestiin ja kuvat. En saanut siihenkään vastausta, mutta tunnin kuluttua soitti yksi korjausmies, joka pyysi tyhjentämään vaatekomeron, sillä tulee isontamaan reikää.

Onneksi oli naapuri kylässä ja kävimme yhteistuumin tyhjentämään vaatekomeroa. Nyt asumme siis taas tavararöykkiöiden keskellä, ja mitään ei löydy mistään. Ei huvita enää mikään.

Sitten saapui se reijän tekijä, ja ihmetteli kovin miksi se tarkistusluukku on muurattu umpeen? No, kun se tumpelo isännöitsijä antoi sellaisen käskyn viime vuonna kun tuota vesivahinkoa korjattiin!!!! Hemmetti!
Ja tää tumpelo uuno torvi isännöitsijä itsekin ihmetteli miksi se reikä on ummessa? Kun se ite käski! Siis, millä pytyllä se oikein käy? Vajaammalla kuin mä, ainakin!

No, tämä reijän tekijä-tyyppi sitten soitti jonnekin, eikun sille soitettiin, ja sanoi puhelimeen että olen täällä......ja täällä on pirun märkää, aivan varmasti on kattokaivo mikä vuotaa. No älä???
Kysyin sitten että mikäs on suunnitelma, miten homma etenee. Kertoili vain että sen kattokaivon vaihto on iso urakka ja vaatii ison osan katonpurkamista ja sen jälkeen se pitää pietä. (siis piki, pietä). Että ei varmaan ihan heti käy...varsinkin kun nyt on jo perjantai. Siinä kohtaa sanoin, että olen pian jonkun pillissä kiinni! Onneksi tyyppi oli huumorilla..totesi nauraen että hän taitaakin tästä sitten lähteä...

Jos nyt sataa koko viikonlopun, mä hukun tänne veteen...ja se leviää ja leviää, valuu alakertaan jne..ja sitten se korjaaminen vasta kalliiks tulee! Mutta ei...pyysin sitä viemään viestiä eteenpäin siitä, kuinka paha tämä tilanne jo on ja pahenee mitä kauemmin tätä pitkitetään. Lupasi, ja jotenkin hänen lupaukseensa luotin. Tosin samaan hengenvetoon totesi, että hänen sanansa ei paljoa paina.

Lopulta soitin terveystarkastajalle, jolle vuodatin koko sydämeni veren. Kerroin vaiheittain kaiken sen mitä tässäkin nyt olen kertonut. Otti mut oikeasti tosissaan, ihan eri tyyppi kuin se viimevuotinen terveystarkastaja.
Sovittiin, että odotamme ensi viikon loppupuolelle, ja jollei homma ole nytkähtänyt yhtään eteenpäin, hän aloittaa asian hoitamisen ja tulee tekemään tarkastuksen. Totesimme että todennäköisesti tuleekin, sillä ei tätä mattoa ainakaan vaihdeta, vaikka katto korjattaisiinkin, eli juu, terveystarkastaja tulee varmaankin nuuskimaan tänne ensi viikon lopulla, ja sitten asia rullaa...viimeinkin, ehkä!  Lähetin myös hälle kuvat asunnostani ja sähköpostit jotka lähetin isännöitsijöille, tietää mitä olemme puhuneet ja viestittäneet, on siis kärryillä. Kiitos, kiitos, kiitos! Edes yksi viranomainen joka ottaa tosissaan!

Tässä kuvia tämänhetkisestä tilanteesta...

 märät pyyhkeet
 auki piikattu seinä, kannattaa klikata auki, näkee tuon sementin märkyyden.


YÖK!

Niin, nyt en jaksa olla positiivinen, selkä ei todellakaan tykännyt komeron tyhjennyksestä. Nyt ruinaan ja ruikutan, sallittehan?

6 kommenttia:

  1. Ei voi muuta sanoa kuin että voi hurja mikä tilanne. Voimia Sinulle. Toivottavasti asiat selviävät.

    VastaaPoista
  2. Voi, että mä tulin kiukkuiseksi, suorastaan kiristelen hampaita. Miten voidaan ihmistä tuolla lailla pompottaa ja antaa epämääräisiä lupauksia. Miltähän siitä isännöitsijästä tuntuisi asua sun asunnossa, kyselee myötäelävä Tintti

    VastaaPoista
  3. Ruinaa ja ruikuta vaan!! Se on aivan täysin sallittua ja suotavaakin tässä tilanteessa!! Tuntuu niin pahalta sun puolesta, kun tietää, että mitään ei voi enempää tehdä asian eteen... Yritä keksiä jotain mukavaa ja kivaa tekemistä, hyvää ruokaa, elokuvissa käyntiä, tai jotain mikä sais edes hetkeksi paremmalle tuulelle ja ajatukset muualle. Tsemppiä Sasa <3

    VastaaPoista
  4. Sepäs se, kun ei ole mitään poppakonstia muuttaa asioiden tilaa, kuin yrittäminen, eri tahojen pommittaminen. Kun ihmiset menevät työpäivän jälkeen kotiin, kukaan ei muista minua...että elän edelleen tämän saastan keskellä :/

    VastaaPoista
  5. Sasa, ojenna oikea kätesi, siirrä se vasemmalle olkapäällesi.
    Ojenna nyt vasen kätesi ja siirrä se oikealle olkapäällesi. Rutista lujasti, sait juuri halauksen mminulta. Toista. :))
    Eihän tämä ongelmaa poista mutta saa toivottavasti edes pienen hymyn kasvoillesi.

    VastaaPoista
  6. Kiitos, sai kyllä. Hymy on nyt huulillani. :)

    VastaaPoista

Jätä jälkesi, kiitos.