torstai 22. syyskuuta 2011

Alaston.

...en minä, mutta vaatekomero. Sorry tuotan pettymyksen, tai pikemminkin pelastan mielenterveytenne. *virn*

 Vaatekomeron hyllyt.

Eilisessä remonttineuvottelussa päädyttiin poistamaan vain homeiset hyllyt. Mutta tänään kun remppamiehet tulivat, olikin suunnitelma muuttunut. Olikin päätetty (kuten esitin) uusia koko vaatekomero lattiasta kattoon, ja kaikki hyllyt. Kiitos, kun ymmärsitte. Vaatekomerosta tulee ainakin puhdas ja terve. Sieltä on kaikki homeinen poissa.

 Homettahan on lisää ja muutamassa muussakin hyllyssä.
Yök!

Meille tarjottiin eilen uutta kotia, hyvältä paikalta, läheltä keskustaa. Mentiin toiveikkaana sitä katsomaan, maisemat ja seutu maalaismaisemamaista, vanhoja suojelukohteita ympärillä ja sitten kolmekerroksinen talo keskellä pientä metsää. Vaikutti liian hyvältä ollakseen totta! Asunto oli vielä kaiken lisäksi jo tyhjillään!
Tiesin kyseisen taloyhtiön olevan vielä rauhallinen ja hyvässä maineessa.

Itse asunto oli suuri pettymys. Se ei ollut kovin iso. Oli pohjakerroksessa, mikä toisaalta hyvä, ja toisaalta ei. (kissojen kannalta hyvin huono). Se pieni piha mikä asunnon olohuoneesta aukesi, teki ratkaisun välittömästi. Pieni laatoitettu alue (parvekkeen kokoinen), ja siitä suoraan alkoi kostea ryteikkö ja isot puut. Voimakas suon haju ja ötököiden määrä, liian iso. Hyvin pimeä, valoa ei siihen langennut yhtään. 30metrin päässä iso vilkkaasti liikennöity tie. Noiden puiden ja ryteikön olisi tarkoitu olla ääniesteenä, mutta ne toimivat esteenä aivan kaikelle. Emme vastaanottaneet asuntoa. Toinen vaihtoehto on tässä vieressä, viereisessä rapussa oleva kolmio, mihin pääsemme kuun vaihteessa, kun aloitetaan asunnon laajempi remontti. Siihen saakka kituutamme tässä. Viereisen rapun kolmio on vain tilapäisratkaisu, remontin jälkeen palaamme uuteen, toivon mukaan puhtaaseen, homeettomaan ja kosteettomaan kotiin.
Nyt on hajuhaitan lisäksi meluhaitta. Nuo remonttilaitteet eivät ole kovin hiljaisia, mutta kestän kyllä. Pääasia että homma etenee! Nyt vaatehuoneessa on kuivuri, joka mölisee, mutta ei haittaa, kuin korkeintaan yöllä.

 Nyt vaatekomero näyttää tältä.
Eli aika alaston ja riisuttu malli. Näin sen piti mennäkin. Kaikki saastunut materiaali ulos.

 Koneellinen kuivatuskin aloitetaan mahdollisimman pian. Sitä en sitten pääsekään kuvaamaan, sillä se tehdään käsittääkseni niin, että tuo ovi teipataan kiinni, jotta ilma ei pöllytä pölyjä muualle huoneistoon.

 

Melukone.

Kun taas on aikaa, kertoilen muitakin kuulumisia, nyt sen verran stressissä, että ei jaksa kaikkea kirjoittaa. On meinaan tapahtunut myös hyviä asioita. Mutta ne kannan sydämessäni toistaiseksi ihan itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälkesi, kiitos.