sunnuntai 8. toukokuuta 2011

pyörillä liikkuen...

 Myllytilan koski kevätasussaan.

Aamu oli mitä ihanin, pyörä houkutteli ja huuteli pyöräkellarista saakka. Huutoa ei voinut olla kuulematta, sen verran kimakkaa se oli ja kiiri pitkin betoniseinää...vastasin huutoon ja keräsin tarvikkeet ja pomppasin matkaan. Myllytila on jäänyt unholaan, sinne siis suuntima.

 Kuohuntaa.

Myllytilan oli vallanneet taas golffarit. Sain sellaisia "mitä sä täällä teet?"-katseita. Ihan kuin paikka olisi heidän. Ei oo, se vain sattumalta sijaitsee keskellä golf-kenttää. Ja Myllytila sitäpaitsi oli siellä ensin....ainakin 100-vuotta aikaisemmin. Joku porho vain päätti rakentaa siihen ympärille Golf-kentän.
No, heistä välittämättä jatkoin kuvaamista.

Mikä lie, keltainen kukka. Nätti jokatapauksessa.

Matkaa Myllytilalle mun kotoa oli 2km. Mennessä pelkkää alamäkeä, tullessa loogisesti sitten ylämäkeä. Takaspäin jouduin taluttelemaan pyörää, se ei jaksanut enää...tai sit mä en. Mut yhdessä pyörän kanssa raahauduttiin takas kotiin. Sisälle vaihtamaan vaatteita, oli kamala hiki. Sit pientä pohdintaa, että mihis sitten?

Soitin äidille, sekin mielellään pyöräilee...

 Maauimalalla joku partiolaisten kisa meneillään.

Ajeltiin pyörillä maauikulle. Siellä tosiaankin oli jotkut partiolaisten (aikuisten) kisat. Ne meni tollasella "lautalla" yli kulpan. Joka ryhmässä oli 3 jäsentä. Seurailtiin kisoja jonkin aikaa. Kuumakin tuli. Ei sit tullut laitettua alle bikineitä, harmi. Mut rohkeena heitin sit paidan pois ja heittäydyin rintsikoilleni. Nykyisin kun rintsikoita ja bikineitä ei toisistaan erota ulkonäön puolesta, ainakaan kaukaa. Joten ihan sama. :)

 Siskon pihalla....:) Pitäs tyhmemmänkin tajuta? ;D

Mut siis ennen siskolle menoa käytiin kulmiksessa salaatilla. Oli jo nälkä, olihan oltu liikkeellä jo useampi tunti. Syömingin jälkeen jatkettiin fillarointia ja nyt suuntana siskon ja miehensä asuinseutu.

 Upea, ihana kevätkoivu!

Äiti soitteli siskolle, että passaako tulla kylään..., no passashan tuo. Oltiin meinaan siinä niiden pihalla, joten aika pikaisesti oltiinkin sitten oventakana jo rimputtelemassa. Siellä ihasteltiin pieniä suloisia vauvanvaatteita...ja kehtoa. Pian on siskon H-hetki. Oijoiiii...... Ihquuu!!!

Pallot ja kuu.

No, jossain vaiheessa on aina pakko lopulta mennä kotiin. Kello alkoi olla jo paljon, tai no, paljon ja paljon. Mut kuitenkin sen verran, että vois mennä jo koiraa käyttää ulkosalla.

Kotiin tullessa pyörän matkamittari näytti 15km. Ihan kiva. :)

Ihana päivä, näitä lisää!

3 kommenttia:

  1. Hienoa sasa, älä nyt kuitenkaan liikaa urheile. =DD
    Pyörällä minäkin lähdin tänään liikkeelle, oli niin kuumaa, että epäilin jaksamistano jalkaisin, kun matkaa tulisi kumminkin aika paljon...

    VastaaPoista

Jätä jälkesi, kiitos.