keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Heureka, huudahti hän!

Luokkamme matkasi tänään Heurekaan.

On siis luokkaretkien aika, se on se kevät ja kouluissakin heitetään vapaalle...koulutyö siirtyy taka-alalle ja otetaan jo rennommin. Se ollaan kaikki ansaittu, niin opet, avustajat kuin oppilaat itsekin.

Presidenttejämme.

Nää on nyt näitä pakollisia kuvaamisia...sieltä täältä. Kiire oli kova, tapahtumia riitti hengästymiseen saakka. Olisipa edes joskus löysä aikataulu, mutta ei. Aina kova kiire, bussit aikataulutettu, taksit, ohjelmanumerot jne.. Niin, ja myös ne työajatkin.
Mutta, ei anneta sen nyt haitata, enää. Päivä on pulkassa, vaikkakin hiukan jäi hapan maku suuhun siitä, että oppilaat eivät juurikaan ehtineet oma-aloitteisesti tutustua ja hiplata härveleitä.

 Foliopallonen.

Nämä kuvat ovat ns. vapaalta näyttelyalueelta. Siellä oli härveliä poikineen. Itse olin niin täysin kiinni kolikkopajassa, että en ehtinyt juuri muuta kuin ohimennessäni räpsäistä muutaman kuvan.
Oppilaat saivat ensin ottaa itsestään kuvan, sen jälkeen se siirtyi "työstöön" ja toisessa päässä prosessia putkahti kolikko, oppilaan kuvalla varustettuna. Mukava muisto oppilaille retkipäivästä.

 Leijuva pallo.

Meillä oli ohjelmassa Minerva-tiedepaja, jossa mietittiin miksi "lehmä ei lennä". 

Tämä erikoinen professorityyppinen hemmo esitteli meille asioita joita lentämiseen tarvitaan. Nooh, ei ainakaan ollut mielestämme itse kovin innostunut pitämästään aiheesta, mutta onneksi oppilaat sentään osallistuivat ja ottivat kantaa. Se nyt tietenkin oli se päätarkoitus, ei meidän aikuisten viihdyttäminen. Niin, ja professorityyppiset vissiin on vähän erikoisia muutenkin?

 Karkkitehtuuria

Tämä oli ehkä koko reissun parasta antia. Heurekalla on nykyisin "karkkitehtuuria" paja, joka tosin ei toimi Heurekan tiloissa, vaan lähellä sijaitsevan arkkitehtuuritoimiston tiloissa. Sinne oli 10min kävelymatka, ja kiire painoi jo päälle. Askel oli aika ripeää...
Tässä yläkuvassa oli malli, ja sen jälkeen oppilaille annettiin ohjeet, kerrottiin rakentamisen isoista pääperiaatteista, miten rakennuksesta saa vahvan ja kestävän.
Sen jälkeen jaettiin kullekin oppilaalle 15 lakua ja coctail-tikkuja. Eikun rakentamaan.
Rakennelmia ei ollut lupa syödä siellä, eikä edes bussissa, vaan vasta kotona.

Tässä erään oman oppilaamme rakentelua.

itse olin perinteisesti taas etupenkkiläisten, eli pahoinvoivien oppilaiden vahtina. Muovipussi valmiina käyttöön. Saan tämän antoisan roolin joka reissulla siksi, että kärsin itse matkapahoivoinnista ja joudun istumaan aina bussin etuosassa. Tällä reissulla kukaan ei oksentanut ja matka meni hyvin, meillä.

Matkalla näimme kyllä kumolleen ojaan menneen kuorma-auton. Pari poliisiautoa oli paikalla, ei ambulansseja. Ilmeisestikään ei kovin vakavaa. Onneksi. Tuuli kyllä oli kova, ja tunsi bussissakin kuinka tuuli ajoittain tarttui kiinni ja heilutteli bussia. 

Olen ollut pienessä flunssassa, joka ei onneksi ole kääntynyt pahempaan, joten oletan olevan kyseessä normaali kevätallergia. Mutta rauhoitin kuitenkin varmuudeksi kropan, enkä ole fillaroinut töihin, enkä rääkännyt itseäni iltaisin. Odottelen, että tunnen itseni terveäksi ja aloitan sitten taas rääkkäyksen.

Nyt nukkumaan, akut tyhentyneet aika tarkkaan tämän päivän aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälkesi, kiitos.