tiistai 31. maaliskuuta 2009

Iltakävelyllä


Upean aurinkoisen päivän päätteeksi lähdin nauttimaan keväisen raikkaasta ja lämpimästä illasta. Tienoo oli rauhallinen. Upeat värit taivaalla, kuin taulu.


Märästä lätäköstä heijastuu puut. Tuo oli viime viikonloppuna aivan jäässä, se sama kohta mistä on osa jääkuvista otettu. Nyt se on sula ja osittain kuiva.


Viimeisenä tapasin puun latvan kunkun. Varis se siellä raakkui ja tarkisti tienoon.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Eripari väriläiskä-sukat


Posti toi tänään paketin. Ihanaakin ihanammat eripari_väriläiskä-sukat. Koko on sopiva, värit ihanat ja vahvistettu kantapää! Kiitos!
Kyllä kelpaa tossutella näillä sukilla.
Elämä on ajoittain niin harmaata, pohdin jotta onko sukkien pakko olla aina mustia tai harmaita?
Väriä maailmaan kiitos!

Kiitokset sukkien väkertäjälle super-paljon, et uskokaan kuinka piristi päivääni.
Voitte linkkiä pitkin käydä tutustumassa väkertäjän omaan blogiin.
LANGANPÄITÄ


sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Köyhiä ritareita.


Oli kummityttö yökylässä. Pitkästä aikaa. Kummityttöni on sellainen valloittava 10-vuotias tyllerö. Kävimme eilen illalla saunomassa, haaveiltiin saunan lauteilla kesästä. Yritettiin kuvitella, että saunan ulkopuolella on järvi ja kesäinen ilta. Heitetään löylyä ja kirmaistaan sen jälkeen pitkin laituria ja hypätään ihanaan virkistävään järviveteen.
No, totuus oli...suihku. Mutta se otettiin viileänä , kuin järven vesi olisi.

Tultiin sitten sisälle takas. Kävin vääntämään meille köyhiä ritareita ja mietittiin erilaisia versioita, miksi niille on sellainen nimi keksitty.
Kummitytön mielestä joku ihan oikeasti köyhä ritari oli ekaa kertaa koko maailmassa tehnyt köyhiä ritareita, ja siitä se nimi on tullut.

Lopulta mentiin saunan raikkaina ja mahat pullollaan sänkyyn pötkölleen ja kirjoja lueskelemaan. Mukava lauantai-ilta. Olikin ollut kummityttö ikävä.
Mutta se sauna ja kesä-unelma toteutetaan ensi kesänä, se sovittiin jo. =)


Aamulla kummitytön vielä nukkuessa, käytin koiran lenkillä. Tuli vastaan kumoon ajettu suojatien merkki. Ei ollut auramies huomannut, ilmeisesti peruuttanut päin. Poks, tuohon töksähti.
No, toiselle työtä tietää. Näin lama-aikana voi olla hyväkin asia.


lauantai 28. maaliskuuta 2009

Linnunpöntöt


Tänä aamuna lähdin erittäin hyvillä mielin lenkille. Otin sellaisen reippaan asenteen. Valitsin pitkän reitin, jonka varrella tiesin olevan useamman linnunpöntön.
Olin jo pitkään suunnitellut tekeväni "linnunpönttö"-lenkin. Halusin kuvata matkan varrelle asettuvat linnunpöntöt. Useampi niitä lenkin varrella olikin.

Tuntui niin käsittämättömän hyvältä antaa vaan mennä. En säästellyt yhtään jalkojani, mennä puuskutin eteenpäin, hymy huulilla. Sain jopa hien nahkaani, mitä en ole uskaltanut pitkään aikaan tehdä. Lenkki tuntui tehokkaalta ja hyvältä.

Kuinka mahtavalta tuntuikaan kotiin tullessa astua hissiin, ei tarvinnut vetää henkeä ja kerätä voimia rappusten kiipeämiseen. Hissi hoiti mut hienosti kotiin.

Nyt voin lenkkeillä!

Sekä löytää paljon lisää ihanaa kuvattavaa, laajentaa reviiriä.

Ihana aamu!

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Hissi valmis, viimein!


Tässäpä kollaasi hissistä. Se on viimein valmis!

Hissin tekeminen aloitettiin 2008 lokakuussa. Ensimmäisen tiedotteen mukaan hissin piti olla valmis tammi/helmikuun vaihteessa. Seuraavassa tiedotteessa kevään aikana. Viimeisessä tiedotteessa oli "hissi asukkaiden käytössä 6.3.2009 klo 15.00".
Eipä ollut.

Sen jälkeen sen on pitänyt olla valmiina muutamassa päivässä, ensi viikolla ja sitten alettiin hokemaan "huomenna"...aika moooonta huomenta siinä meni.
Mulla oli monen monta kertaa kyyneleet silmissä, kun kiipesin mäsähtäneillä jaloillani tuskaisesti kolmoseen. Mutta kiipesin ja pääsin. En aina kovin helposti ja voimat jäivät useasti rappukäytävään ja olikin sitten turha kuvitella enää tekevänsä kotona mitään.

Mutta, tänään töistä tullessa hissi oli valmis. Kolme viikkoa aikataulusta jäljessä. On jotensakin väsynyt, ettei edes jaksanut riemuita hissistä. Mutta päärin kuitenkin ottaa koiran ja kameran ja juhlistaa sitä yhdellä ylimääräisellä kävelylenkillä ulkomaastossa.
Matkalla tietenkin kuvasin hissin.

Nyt voin taas alkaa lenkkeilemään ja liikkumaan. Ei tarvitse pelätä sitä, että jää rappukäytävään. Pääasia kun jaksaa hissiin saakka, se hoitaa loput.
Voin taas alkaa sauvakävelemään, tekemään koiran kanssa metsälenkkejä. Ihanaa!



tiistai 24. maaliskuuta 2009

talvi tuli takaisin.


Upea aurinkoinen aamu, kello vajaa kahdeksan aamulla. Kaunista eikö totta?


Poikani koulun pihalta aukeavat nämä maisemat. Tuon hormoonihirviön aamuisin kouluun heitän ja aamulla innostuin tuosta upeasta maisemasta ja pomppasin autosta ylös ja kuvaamaan.

Vaikka en nyt niin innostunut olekaan että talvi tuli takaisin...mut kaunista on.

maanantai 23. maaliskuuta 2009

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

perjantai 20. maaliskuuta 2009

ilta-aurinkoa


Hennot heinät tuulessa.


Lempeä ilta-aurinko



Vanha maalaistalo kylpee auringossa.

torstai 19. maaliskuuta 2009

silmiä.

Hilman silmä.

Eilen innostuin kuvaamaan eläinten silmiä. Kummassakin kuvassa näkyy silmässä kamera. Hauska yksityiskohta.

Millan silmä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

makrokuvausta


Innostuin illalla kokeilemaan valokuvausta, makrona.
Kokeilin erilaisia kuvankäsittelysydeemejä ja tällaisia kuvia sain aikaiseksi.


^Tämä yllä oleva on oma suosikkini. ^


Kristalli kimmeltää kauniisti.


Sormuskenkäni.

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Tortilla päivä


Tänään mieleni teki tortillaa, oikein kovasti. Kävin kotimatkalla kaupassa hakemassa tortilla ainekset. Jäävuori salaattia, tomaatti, kurkkua, salsa-kastiketta, jauhelihaa, jalapenoa ja tietenkin tortilla-pohjia.
Ruoka yllätti tulisuudellaan. Huh! Suuta poltteli, mutta väliäkö hällä? Hyvää oli!
Myös tuo kotona asuva poitsu tykkäsi. Kerrankin hällekin herkkuruokaa, ei aina makaronilaatikkoa tai keitettyä perunaa.
On kiva joskus yllättää!


Nyt ihan ähkyä mahaa sulattelemaan.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

helmiä

(kuvassa kynttilänalunen)


Se miun poika on siellä autokoulussa. Se on ihan täpönä ja haluu kovasti päästä autonrattiin. Käytiin sitten viikonloppuna mun isän luona, suljetulla yksityistiellä hiukan kokeilemassa auton ratissa oloa. Olihan se alkuun aika töksähtelevää ja auto tuppas sammumaan kokoajan. Mut ei tuo haittaa. Vain yrittämällä oppii.

Oli vaan niin hassua ja omituista katsella sitä mun poikaa siinä vieressä, kuskin paikalla ja mä vieressä apukuskin paikalla. Ihan hassu järjestelmä? Missä vaiheessa se noin isoks kasvoi?
Mut hyvä että se haluaa oppia, kunnolla. Jaksaa ottaa ohjeita vastaan, ei hermostu.
Myös mun hermot kestivät hyvin. Se on hyvä se. :)

Tänään käytiin sitten uudelleen jo kokeilemassa ajelua. Selkeästi paremmin sujui nuo lähdöt. Hienoa! Kun pääsee autokoulussa ekalle ajotunnille. Osaa edes käynnistää auton ja pysäyttää sen. On yksi jännitysmomentti vähemmän.

Mut mulla ne lisääntyy. Tulee se huoli...kun se kortin saa, tietenkin se myös haluaa autolla ajaa? Mun pitäs sit olla rauhassa kotona ja odottaa se ehjin nahoin kotiin?
Sitä pelkään...että kun se ajelun aika koittaa, että ei tapahdu mitään. Suojelusenkeleitä matkaan...paljon, kiitos.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Tyttöjen iltapäivä


Ruokapöydän kaunis ruusu. Harvemmin ravintelissa on elävää kukkaa pöytäkoristeena. Mutta tuollapa oli. Sen halusin ikuistaa.


Ateriaksi me kaikki valitsimme saman, eli apteekin leipä, joka muuttanut nimeään ja on nykyisin "summa". Erittäin hyvää ja makoisaa.


Jälkiruuaksi äippä ja sisko ottivat tuollaisen herkun. Mulle oli liian makeaa, joten en itse ottanut. Tyydyin tavikseen, eli jäätelöannokseen. Se kuva ei onnistunut, joten sitä ei nyt täällä blogissa tule näkymään.

Oli erittäin hauska iltapäivä tyttösten kesken. Käytiin ensin shoppaamassa. Jokainen löysi itselleen paidan, samasta kaupasta. Sieltä siirryimme laukkukauppaan, ja se ken meidät tuntee, tietää että sen on paha paikka. Tarvitset tai et, laukku jää aina hyppysiin. Näin kävi tänäänkin. Jokainen marssi ulos uuden laukun kera, tietenkin.

Hauska päivä oli ja se jatkuu pienen levon jälkeen. Illalla ensin saunaan matkaamme, jonka jälkeen laitetaan pientä purtavaa ja patonkia uuniin ja siirrymme singstarin maailmaan.
Joten illaksikin tiedossa mukavaa viihdettä ja hyvää seuraa.

kohtasimme jälleen.

"Sokeri"-kuorrutteinen marja.



Jääpuikot lumipeitteen pitsinä.



Sammalta ja männynrunkoa.




Kuinka odotankaan aurinkoisia aamuja. Kuviin tulee uusi hehku auringon myötä. Mutta tänäkään aamuna ei aurinkoa suotu. Mutta jotain pientä kivaa kohtasin lenkillä.
Kurren kanssa kohtasimme jälleen, vielä joskus se ei juokse karkuun ja saan paremman kuvan.
Nyt se jäi kurkistelemaan minua rungosta kiinni pitäen. Hauska kaveri. Sillä on oma kaverinsa tuossa puussa, ne yhdessä juoksevat puunrunkoa pitkin kiertäen ylös, lujaa. Joskus toivon nappaavani kurret samaan potrettiin. Siihen voikin kulua aikaa.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Millan sätkyjä.

Joo, mulla on toi Milla, sekin aika erikoinen koira, arkajalka ja hassutassu.
Kun Milalla on tylsää, tai kun se kaipaa huomioo, tai sillä viiraa muuten vaan päässä, se käy makaamaan lattialle ja sätkyy...Tässä lyhyt version sen sätkystä ja aika laimea.
Yleensä se sätkyy pidemmän ajan ja paljon kiivaammin, mutta en koskaan ehdi saada videolle sen koko sätkykohtausta. Joten tässä vain lyhyt sätkyminen taltioituna.
hassutassu se on, mut niin rakas!

video


tiistai 10. maaliskuuta 2009

sapettaa!



Voi että tätä elämää, nyt sapettaa. Harvoin mua sapettaa, peruspositiivisena ihmisenä.
Mutta nyt sapettaa.
Mulle Maskussa (neurologinen kuntoutuskeskus) tehtiin hoitosuunnitelma, jossa määrättiin fysioterapiaa 20 krt vuodessa. Sekä lantionpohjafysioterapiaa 10 krt vuodessa. jälkimmäinen toteutetaan kiltisti ja mukisematta sairaalan taholta. Mut tavallinen fysioterapia, sitä ei suostu nyt kukaan maksamaan. (mun oma pussi ei kestä maksaa...)

Neurologi ei edes suostunut kirjoittamaan lähetettä. Sepäs vasta kummastuttaa, totesi vain että jos kaikki Maskun suositukset toteutetaan, on rahat loppu jo maaliskuussa. Että sit just mun kohdalla iski pihiys. PAH!

Käännyin sitten työterveyden puoleen samaisen hoitosuunnitelman kanssa. Siellä lääkäri otti asian vakavasti ja kirjoitti lähetteen kuntoutustyöryhmälle maksusitoumusta varten. Tänään tuli päätös postissa. En saanut kuntoutustyöryhmän hyväksyntää, sairaslomia liian vähän? Hei kamoon!!!!

Mulla on työnantajan kanssa tehty työn järjestelyjä, jotta pärjään töissä. Siksi en ole juurikaan sairaslomia tarvinnut, mutta en pysty tekemään enää työtä samalla tasolla kuin ne "terveet". Nyt sitten se kostautuu mulle kun on työssä kyetty joustamaan. Täytyy kait alkaa saikuttamaan enemmän, jotta olis näyttöä työkyvyn alentumasta.

Mä en ala. Mä alan huutaa...
Kuvitelkaa tohon sellanen kamala primitiivinen huuto taustalle...

maanantai 9. maaliskuuta 2009

halo valoja

Tämä halo ilmiö kuva on otettu helmikuussa, isäni pellon reunalla. Laitan tämän tänne näkyviin nyt. Kuvan otto hetkellä ei vielä ollut blogi pystyssä.

Tämän halo kuvan otin seuraavana päivänä kotini parvekkeelta. Kaunis halo, jossa selkeä ympyrä auringon ympärillä. Nämä halot olivat ensimmäiset kuvaamani. Olin aika mykistynyt tämän ilmiön äärellä.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Aamulenkillä

Tänä aamuna ei paistanut aurinko, mutta puut olivat saaneet yöllä sokerikuorrutteen, joten päätin napata kameran mukaan tällekin aamulenkille. Matkalla kohtasin oravan puussa.
On kaunis ja arka eläin, sain kuitenkin jonkinlaisen kuvan kaverista.

Milla taustalla, talven törröttäjä edessä.

Hmm...joltain palanut käämit ja lenkki loppunut pöpelikköön, lenkkareiden viimeinen etappi.

Aamun kajastus pilvien läpi.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Sinnittelyä...

Eilen töiden jälkeen lähdin kameran ja koiran kanssa lenkille.
Aurinko paistoi ja tunnelma oli keväinen. Lintujen laulu täytti äänimaiseman.

Löysin sisukkaan ruusunmarjan parkkipaikan vierustalta...


Vähän matkan päässä aidan päällä oli sulavaa pitsiä...



Ja lenkin loppupäässä...puussa kiikkui erittäin sinnikäs mädäntynyt omena...olisiko jo aika luovuttaa? Antaa tilaa uudelle elämälle?
Kevät on kaunista aikaa...pitää kulkea hitaasti, jotta ehtii kaiken havainnoida, löytää, nauttia.