tiistai 8. joulukuuta 2009

Tainan haudalla


Tainan hautakumpu ja kukat.

Tänään lähdin erään tuttavani kanssa käymään Tainan haudalla. Olemme tutustuneet tämän tuttavani kanssa MS kuvioissa. Hänkin sairastaa tätä sairautta. Mutta yllätykseksemme huomasimme jakavamme paljon muutakin yhteistä. Kuten sen että tunsimme kumpikin Tainan.
Lähdimme yhdessä viemään Tainan haudalle kynttilää.
Taina haudattiin nyt menneenä lauantaina 5.12. Hautajaisissa en ollut, joten oli hivenen shokki nähdä tuo hauta. Ajatella että Taina todellakin siellä nyt lepää.

Tuo etualalla oleva sydän kertoo niin paljon Tainasta, jolla oli iso ja lämmin sydän.
Asettelimme kynttilät palamaan, juttelimme muistoista mitä kummallakin Tainasta oli. Huomasimme kiertäneemme hyvinkin pientä ympyrää. Varmasti myös jossain vaiheessa olemme toisemme tavanneet, mutta se ei ole muistiin jäänyt.

Nyt olen itse pidemmällä sairaslomalla. Jalat jatkavat hyytelöitymistään. Kävin neurologin juttusilla ja totesi että pahishan se siellä. Ihan niinkun en sitä itse olisi tiennytkään.
Pulssi (jättikortisoonia siis) ei nyt lähdetty tiputtamaan...kun mulla on tällä hetkellä sokeritkin sekaisin. Ja pulssi sekoittaisi sitä lisää.
Neukku kirjoitti sitten pidemmän sairasloman. Nyt odotellaan että pahis laantuu pois ajallaan...ainakin 23.12 saakka oleilen kotosalla. Odottelen ja lepäilen.

On vaan nyt hankalaa kun autokin on tässä saumassa pois. Olen nyt hyvinkin riippuvainen muiden kyydeistä. Onneksi sillä vanhemmalla pojallani on auto käytössä, niin on mua kuskaillut. Ja naapuritkin ovat auttaneet, ja sisko ja iskä ja äippä...olen siunattu hyvillä tukijoukoilla. Kiitos vaan teille kaikille!

Äsken vaihdoin lakanat...illalla pujahadan puhtaisiin lakanoihin...
Nyt jään hetkeksi ihmettelemään elämän haavoittuvuutta.

Toivon mukaan pian palaan taas iloisemmissa merkeissä ja mukavimpien kuvien kanssa.

Voikaa hyvin!

6 kommenttia:

  1. Pahoillani ystäväsi vuoksi. =/


    Ja siun vointisi vuoksi.


    *halaa*


    Lähetän voimapläjäyksen siulle tässä, näin...

    VastaaPoista
  2. * Halipula ystäväni* sanoi edesmennyt tyttökaverini mulle kun en tahtonu aina jaksaa...sitä nyt sulle sitten Sasaliini, voimia ja jaksamista.

    terv. marjo

    VastaaPoista
  3. Haudalla käynti oli varmasti hätkähdyttävää. Minäkin tunsin Tainan vuosien takaa.

    Toivottavasti vointisi kohenee. Voimia!

    VastaaPoista
  4. Kummityttöni Ria antoi Voimahalin Jarkon mentyä vauvaenkelten taivaaseen. Sellaisen halin tarvitsee jokainen, eli iso hali kanssasi. Vointsi tokenee halin myötä. Voimia ja jaksamista.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille!

    Oletko sinä anonyymi se ketä ajattelen sun olevan? Päättelin vain tuosta Jarkosta...Jos olet, iso kiitos ja jos et ole, siltikin kiitos!

    VastaaPoista
  6. Kaunis on ystäväsi viimeinen leposija...haudalla käynti on hyvin raskas kokemus - kaikki on silloin niin lopullista ja tajuaa tämän elämän lyhykäisyyden :(

    Voimia haikeisiin ajatuksiisi ja kaikesta huolimatta mukavaa ja rauhaisaa Joulun odotusta!

    VastaaPoista

Jätä jälkesi, kiitos.